Haku
Tuoteryhmät
Info Lisää »

Usein kysyttyä

Rannekellot voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhmään; mekaaniset- ja kvartsikellot. Seuraavassa käydään läpi perusasioita niin mekaanisista kuin kvartsikelloistakin.

watches water resistance

MEKAANISET KELLOT

Mekaaninen kellon toiminta perustuu mekaanisen jousen viritysvoimaan. Jousi voidaan virittää joko manuaalisesti nupista vääntämällä tai automaattikelloissa viritysmassan avulla, joka saa energiansa käyttäjän liike-energiasta. Mekaaniset kellot jaotellaankin yleensä manuaalisiin ja automaattisiin kelloihin. Mekaaninen kello pysyy käynnissä täydellä virityksellä yleensä noin 30-50 h.

Mekaaninen kello on herkkyytensä vuoksi alttiimpi ulkoisille häiriötekijöille (mm magneettisuus, kovat iskut) kuin kvartsi-kellot, näin ollen se ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin. Erityisolosuhteisiin valmistetut mekaaniset kellot toimivat tosin hienosti myös ääriolosuhteissa. Ääriolosuhteisiin tarkoitetut kellot on myös certifioitu olosuhteisiin, joissa niitä tullaan käyttämään.  Mekaanisten kellojen käyntitarkkuus ei ole ihan samalla tasolla kuin kvartsi –kelloissa (mekaanisten kellojen käyntitarkkuus karkeasti n. /- 15-20s/vrk).

Mekaaninen kello täytyy myös huoltaa valmistajan ilmoittaman huolto-ohjelman mukaisesti. Yleisesti kellosta olisi hyvä vaihtaa nupin tiivisteet ja tarkistaa käynti 2-3 vuoden välein ja suorittaa täydellinen huolto 4-6 vuoden välein.

Yksityiskohtaisempaa tietoa mekaanisista kelloista löytyy osoitteesta:
http://www.timezone.com/library/wwatchfaq/wwatchfaq631668591017665598

KVARTSIKELLOT (quartz)

Kvartsi –kellot toimivat siis paristolla tai akulla eli sähköllä. Pariston sisältämä sähköenergia johdetaan piirilevyn kautta kvartsi –kiteelle, joka saadaan värähtelemään tietyllä taajuudella. Osoitinnäyttöisissä kelloissa taajuus muunnetaan askelmoottorille sopiviksi pulsseiksi (1-60 kertaa/min) ja askelmoottori välittää ne rataskoneiston kautta osoittimien liikkeeksi. Digitaalikelloissa eli numeronäyttöisissä kelloissa rataskoneiston korvaa piirilevy ja osoittimet näyttöpaneeli. Paristot ovat kertakäyttöisiä ja kestävät yleensä kellon kunnosta ja laadusta riippuen n. 1-3 vuotta. Akkuun virtaa varaavia kelloja on oikeastaan kahta eri tyyppiä.

Toinen on liike-energiaan perustuva koneisto, joka toimii samankaltaisen viritysmassan avulla kuin mekaaninen automaattikello. Siinä liike-energia johdetaan mikrogeneraattorille, joka muuntaa liike-energian sähköenergiaksi ja sitä kautta syntynyt sähkö varataan akkuun voimanlähteeksi. Toinen tyyppi taas käyttää hyödykseen valoenergiaa. Kellotaulu toimii ”aurinkopaneelina” ja sen keräämä valoenergia muunnetaan piirilevyn avulla sähköksi ja varataan akkuun. Valon lähteenä parhaiten toimii tietysti aurinko mutta myöskin loisteputki ynnä muut keinovalot tuottavat riittävän hyvin energiaa kellon voimanlähteeksi. Kuitenkin on hyvä muistaa, että esimerkiksi päätetyössä ei käsi liiku oikealla tavalla tarpeeksi eikä talvitakin hihan alla ole valoa! Akkujen käyttöikäkin on rajallinen, käyttäjänsä tavoista riippuen päästään nykyään jopa 10 vuoteen mutta keskimäärin se on n. 5-7 vuotta. Joten nämä kellot vaativat käyttäjänsä huolehtimista tavallista paristokelloa enemmän.

Paristokellot ovat kuitenkin mekaanisia huolettomampia käyttää sekä niiden käyntitarkkuus, (olettaen, että mekaaninen rataskoneisto on moitteettomassa kunnossa) on huomattavan tarkkaa (karkeasti muutamien sekuntien poikkeamia vuositasolla). Osoitinnäyttöisen paristokellon erottaa mekaanisesta kellosta yleensä sekuntiosoittimen liikkeestä. Paristokellon sekunti liikahtaa kerran sekunnissa eli askelittain kun taas mekaanisen kellon sekuntiosoittimen askellustahti on normaalisti 0,2 sekuntia kerrallaan, näin sen liike näyttää liukuvalta.            

VESITIIVEYS

Kellon vesitiiveys riippuu sen kuoren ja tiivisteiden kunnosta sekä rakenteesta. Kelloissa käytetään vesisuojauksen tasosta vaihtelevia merkintöjä. 3 atm, 5 atm, 10 atm tai 20 atm (vastaavasti 30m, 50, 100m tai 200m). Merkinnöistä huolimatta suojauksen taso ei vastaa käytännössä todellisuutta. Käytännössä kellot jaetaan vesitiiviyden mukaan seuraavasti:

  • 3-10 atm / 30-100 m  = normaalielämän käyttö eli roiskeet käsienpesusta ja pieni sade
  • 10 atm / 100 m  = uinti ja sukellus ilman apuvälineitä
  • 20-100 atm / 200-1000 m = laitesukellus ja extreme olosuhteet

Kuitenkin täytyy muistaa, ettei kellossa mahdollisesti olevia painimia kuitenkaan saa painella veden alla. Merkintöjen suuri "vääristymä" johtuu siitä, että kelloja testataan laboratorio-olosuhteissa. Eli vaikka kello testatessa kestääkin esimerkiksi 50 metrin syvyyttä vastaavan paineen, on kysymyksessä staattinen vesisäiliö, jossa kello on paikallaan. Oikeassa käytössä sekä kello että vesimassat liikkuvat, lämpötilat vaihtelevat ja kuoren osat ja tiivisteet likaantuvat sekä kuluvat. Kellon kunto onkin syytä tarkistuttaa kellosepällä ennen uintikauden alkua. Asiantunteva kelloseppä tarkastaa kellon vesitiiveyden aina pariston vaihdon tai huoltojen yhteydessä.

Lämpötilan vaihtelut saattavat aiheuttaa kosteuden kertymistä kellon sisälle vaikka kello olisikin vesitiivis. Mikäli kosteutta ei haluta kertyvän kellon sisälle tulee kellossa olla mekanismi kosteuden poistoon kuten esim. Argon täyttö.

KELLON LASI

Kelloissa käytetään kolmenlaisia eri laseja:

  1. Lasikkeeksi kutsutaan akryylistä valmistettuja halpoja laseja, jotka naarmuuntuvat melko helposti
  2. Mineraalilasi on kova ja kestää iskuja, mutta voi särkyä kovasta iskusta
  3. Safiirilasi on kaikkein kovin ja iskunkestävin lasi

Kello FAQ

 

Analoginen
Kelloista puhuttaessa analoginen näyttö tarkoittaa sitä, että aika ilmoitetaan viisarien avulla, kun taas digitaalisissa kelloissa aika näkyy LCD-näytöltä.

Arabialaiset numerot
Arabialaiset kauppiaat toivat keskiajalla mukanaan numerot joita me länsimaalaiset nykyään käytämme. Siksi niitä kutsutaan arabialaisiksi ( 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9).

ATM
ATM tarkoittaa ilmakehänpainetta. Veden alle upotettuun kelloon kohdistuu paine. Yksi ATM vastaa noin 10 metriä. Uidessa käytettävän kellon suosituskestävyys on 10 ATM, mikä vastaa suunnilleen 100 metriä. Sukellettaessa suositellaan käytettäväksi kelloa, joka kestää vähintään 20 ATM.

Automaattikellot
Automaattisen kellon pääjousen virittää roottori, joka saa käyttövoimansa kellon kantajan tuottamasta liike-energiasta. Kun kello poistetaan ranteesta, siihen jää varastoitunutta energiaa. Tämän energiavaraston (käyntivaran) avulla kello käy yleensä yhdestä kolmeen vuorokautta.

Eco Drive
Eco Drive on valoenergialla toimiva Citizen-malli. Kellossa on paneeli, joka varastoi valoenergiaa ja tallettaa sen sitten litiumakkuun. Näin ollen paristoa tarvitsee tuskin koskaan vaihtaa.

GMT
GMT (Greenwich Mean Time) on aikavyöhyke joka perustuu maapallon koordinoituun yhteisaikaan UTC (Coordinated Universal Time) määritellään. UTC on maapallon keskiaika ja se pysyy atomikellojen avulla hyvin tarkasti ajassa. Kelloista puhuttaessa GMT tarkoittaa, että kello voi näyttää kahden aikavyöhykkeen aikaa.

Guilloche
Guilloche on menetelmä, jota kelloyhteyksissä yleensä käytetään kellotaulujen koristelussa. Aitoa guilloche-kelloa valmistettaessa käytetään työkalua, jolla kuvio kaiverretaan kellotauluun. Menetelmä on kallis, minkä vuoksi useimmat kellonvalmistajat sen sijaan käyttävät painokuvia. Breguet on yksi harvoista yrityksistä joissa yhä kaiverretaan guillochekuvio kaikkiin kelloihin.

Hesaliitti
Mineraalilasityyppi, jota Omega käyttää joissakin kellomalleissaan. Muiden mineraalilasien tavoin hesaliitin etuna on se ettei se murene rikkoutuessaan, minkä vuoksi näitä kelloja on käytetty myös avaruusmatkoilla.

Hymyilevä kello
Kun kello on joko kymmenen yli kymmenen tai kymmentä vaille kaksi, sanotaan että kello hymyilee. Myyntikuvia varten kellot kuvataan useimmiten silloin kun ne hymyilevät.

Ikuinen kalenteri
Ikuinen kalenteri ottaa huomioon kuukausien pituudet ja karkausvuodet. Karkauspäivä lisätään jokaiseen neljällä jaolliseen vuosilukuun, on tosin poikkeuksia jolloin vuosi on jaollinen 100:lla mutta ei 400:lla. Tästä johtuen esimerkiksi vuodet 2100, 2200, 2300 ja 2500 eivät ole karkausvuosia vaikka ovatkin neljällä jaollisia. Ainoastaan älykkäimmissä kelloissa ikuinen kalenteri osaa huomioida nämä poikkeukset.

Indeksimerkinnät
Indeksit ovat täystuntien merkinnät kellotaulussa.

Jalokivet
Kitkan minimoimiseksi ja käyntitarkkuuden parantamiseksi jalokiviä voidaan käyttää laakereina kellon koneistossa. Jalokivet valmistetaan samalla tavalla kuin safiirilasi (jota usein käytetään kellon lasimateriaalina). Kun koneistossa on monta jalokiveä, on se usein merkki hyvästä laadusta.

Kaliiberi
Kaliiberilla viitataan kellon koneistoon ja sen toimintaan. Kehittynyt kaliiberi voi pitää käynnissä useita sovelluksia kuten kronografin, ikuisen kalenterin ja aikamerkin. Periaatteessa kaliiberi määrää myös sen, kuinka pitkä käyntivara kellolla on.

Kehä
Kehä tai bezel on metallikehys, jolla kellon lasi kiinnittyy runkoon.

Kellonrunko
Kellonrunko on kuori, johon kellon koneisto on rakennettu.

Kronografi
Kronografi on kello, jossa on lisätoiminto ajanottoa varten.

Kronometri
Kronometri on kello, jonka tarkkuus on todistettu puolueettomissa testiolosuhteissa. Jos kello hyväksytään, sille myönnetään Contrôle Officiel Suisse des Chronomètres (C.O.S.C) -sertifikaatti. Rolex valmisti vuonna 2006 eniten kronometreja.

Kuunkierto
Kuunkiertonäyttö näyttää kellotaulussa kuun eri vaiheet.

Kvartsi
Kvartsi on vuorikristalli, joka kelloissa laitetaan värähtelemään elektronisen piirin vaikutuksesta. Nykyään käytetään synteettisiä kristalleja, jotka hionnan jälkeen värähtelevät paljon tasaisemmin. Kvartsikellot ovat usein hyvin tarkkoja.

Käyntivara
Käyntivara on aika, jonka kello käy kun sen pääjousi on viritetty (tai liike-energialla ladattu). Kvartsikello käy paristonvaihdon ajan. Joissakin kelloissa on näyttö, joka ilmaisee jäljellä olevan käyntivaran.

Käänteinen näyttö
Käänteinen näyttö näyttää ajan kulun takaperin, usein lineaarisena eikä ympyrän muodossa kuten useimmat analogiset kellot.

Lasi
Rannekelloissa käytetään pääasiassa kahta lasityyppiä; safiiri- tai mineraalilasia. Useimmissa nykyään valmistettavissa erikoiskelloissa käytetään safiirilasia. Safiirilasi on hyvin kestävää. Mineraalilasin etuna on se, ettei se murene rikkoutuessaan.

Linkkuranneke
Linkkurannekkeen keksi luultavasti Cartier. Siinä ranneke kiinnitetään kahden tai useamman rannetta mukailevan metallikappaleen avulla.

Luurankokello
Luurankokellossa on läpinäkyvä tausta ja kellotaulu. Kellon läpi voi siis nähdä. Nämä kellot ovat usein hyvin taiteellisesti muotoiltuja.

Monitoimikello
Kun kellossa on useita toimintoja kuten kronografi, ikuinen kalenteri jne. sitä kutsutaan monitoimikelloksi (grande complication).

Mekaaninen kello
Mekaaninen kello viritetään käsin.

Minuuttirepeteeri
Minuuttirepeteeri on yksi monimutkaisimmista lisätoiminnoista. Se ilmoittaa kellonajan äänisignaalilla.

MOP
MOP (Mother of Pearl, suom. helmiäinen) tunnetaan myös nimellä Nacre ja se on orgaaninen komposiittimateriaali. Sitä käytetään joskus kellotauluja valmistettaessa. Tissot oli ensimmäinen kellovalmistaja, joka valmisti kellon kokonaan Mother of Pearl-helmiäisestä.

Nuppikruunu
Nuppikruunusta voi muuttaa kellon aikaa sekä vetää kellon. Yleensä se sijaitsee kello kolmen kohdalla.

Rattrapante
Rattrapante on edistynyt lisätoiminto, jossa on kaksi toisistaan riippumatonta sekuntiviisaria. Kronografit joissa on rattrapante-ominaisuus voivat ottaa useaa aikaa samanaikaisesti.

Solkiranneke
Solkiranneke muistuttaa vyönsolkea. Se on klassinen malli, jota käytetään usein nahka- ja kumirannekkeissa.

Takometri
Takometri on asteikko nopeuksien mittaamiseen. Takometri muuntaa sekunnit (enintään 60) kilometreiksi tunnissa. Takometrin käytössä pitää tietää myös matkan pituus.

Tausta
Kellon taustalla tarkoitetaan kellon takaosaa ja se voi olla joko ruuveilla tai painaen suljettava. Erikoiskelloissa on usein taiteellisesti muotoiltu tausta. Siinä voi olla kaiverruksia tai se voi olla läpinäkyvä. Läpinäkyvä tausta on kuin ikkuna, josta voi nähdä kellon koneiston.


Tritium
Tritium on heikosti radioaktiivinen väriaine, jota käytetään kellotaulun numeroinnin ja viisareiden ”itsevalaisuun”. Tritiumin määrä on vaarattoman vähäinen. Kellot joissa käytetään tritiumia on merkittävä T-tunnuksella. Tällöin T sijoitetaan kellotaululla kello kuuden läheisyyteen.

Tourbillon
Tourbillonin keksi Louis Breguet vuonna 1801. Siinä pyörivän alustan avulla kompensoidaan vertikaalisia asentovirheitä (painovoiman aiheuttamia häiriöitä). Lisätoiminto on nykyään suosittu ja siitä löytyy useita eri variaatioita muun muassa Jaeger-LeCoultrelta.

Vesitiivis
Uintiin soveltuvan kellon on kestettävä vähintään 100 metriä (10 ATM). Sukelluskelpoisen kellon on kestettävä vähintään 200 metriä (20 ATM). On suositeltavaa, että annat kello asiantuntijan tarkistaa kellon kunnon aina uintikauden alussa. 20 ATM:n vesitiiviys ei anna suojaa, jos kellossa on hauraat tiivisteet tai lasi on rikki. Bell & Ross’s Hydromax pitää hallussaan vesitiiviyden ennätystä. Se kestää paineen 11100 metrin syvyydessä, mikä on enemmän kuin minkään maapallon meren syvyys.

« Takaisin
Kieli
Suomi English
Kirjaudu sisään


Ostoskori
Ostoskorisi on tyhjä
Tarjoukset Lisää »
SNOON S1 - Black | SN-S1B-S1 SNOON S1 - Black | SN-S1B-S1
295,00€
50,00€
Uutuudet Lisää »
STEINHART OCEAN One 39 black STEINHART OCEAN One 39 black
410,00€
Tuotearviot Lisää »
Tuotteista ei ole tällä hetkellä arvioita