Rannekellot
voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhmään; mekaaniset- ja
kvartsikellot. Seuraavassa käydään läpi perusasioita niin mekaanisista kuin
kvartsikelloistakin.
MEKAANISET KELLOT
Mekaaninen
kellon toiminta perustuu mekaanisen jousen viritysvoimaan. Jousi voidaan virittää joko manuaalisesti nupista vääntämällä tai
automaattikelloissa viritysmassan avulla, joka saa energiansa käyttäjän
liike-energiasta. Mekaaniset kellot jaotellaankin yleensä manuaalisiin ja
automaattisiin kelloihin. Mekaaninen kello pysyy käynnissä täydellä
virityksellä yleensä noin 30-50 h.
Mekaaninen kello on herkkyytensä vuoksi alttiimpi
ulkoisille häiriötekijöille (mm magneettisuus, kovat iskut) kuin kvartsi-kellot,
näin ollen se ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin. Erityisolosuhteisiin
valmistetut mekaaniset kellot toimivat tosin hienosti myös ääriolosuhteissa.
Ääriolosuhteisiin tarkoitetut kellot on myös certifioitu olosuhteisiin, joissa niitä
tullaan käyttämään. Mekaanisten kellojen
käyntitarkkuus ei ole ihan samalla tasolla kuin kvartsi –kelloissa (mekaanisten
kellojen käyntitarkkuus karkeasti n. /- 15-20s/vrk).
Mekaaninen kello täytyy myös huoltaa valmistajan ilmoittaman huolto-ohjelman mukaisesti.
Yleisesti kellosta olisi hyvä vaihtaa nupin tiivisteet ja tarkistaa käynti 2-3
vuoden välein ja suorittaa täydellinen huolto 4-6 vuoden välein.
Yksityiskohtaisempaa tietoa mekaanisista
kelloista löytyy osoitteesta:
http://www.timezone.com/library/wwatchfaq/wwatchfaq631668591017665598
KVARTSIKELLOT (quartz)
Kvartsi –kellot toimivat siis paristolla tai akulla eli
sähköllä. Pariston sisältämä sähköenergia johdetaan piirilevyn kautta kvartsi
–kiteelle, joka saadaan värähtelemään tietyllä taajuudella. Osoitinnäyttöisissä
kelloissa taajuus muunnetaan askelmoottorille sopiviksi pulsseiksi (1-60
kertaa/min) ja askelmoottori välittää ne rataskoneiston kautta osoittimien
liikkeeksi. Digitaalikelloissa eli numeronäyttöisissä kelloissa rataskoneiston
korvaa piirilevy ja osoittimet näyttöpaneeli. Paristot ovat kertakäyttöisiä ja
kestävät yleensä kellon kunnosta ja laadusta riippuen n. 1-3 vuotta. Akkuun
virtaa varaavia kelloja on oikeastaan kahta eri tyyppiä.
Toinen on
liike-energiaan perustuva koneisto, joka toimii samankaltaisen viritysmassan
avulla kuin mekaaninen automaattikello. Siinä liike-energia johdetaan
mikrogeneraattorille, joka muuntaa liike-energian sähköenergiaksi ja sitä
kautta syntynyt sähkö varataan akkuun voimanlähteeksi. Toinen tyyppi taas
käyttää hyödykseen valoenergiaa. Kellotaulu toimii ”aurinkopaneelina” ja sen keräämä
valoenergia muunnetaan piirilevyn avulla sähköksi ja varataan akkuun. Valon
lähteenä parhaiten toimii tietysti aurinko mutta myöskin loisteputki ynnä muut
keinovalot tuottavat riittävän hyvin energiaa kellon voimanlähteeksi. Kuitenkin
on hyvä muistaa, että esimerkiksi päätetyössä ei käsi liiku oikealla tavalla
tarpeeksi eikä talvitakin hihan alla ole valoa! Akkujen käyttöikäkin on
rajallinen, käyttäjänsä tavoista riippuen päästään nykyään jopa 10 vuoteen
mutta keskimäärin se on n. 5-7 vuotta. Joten nämä kellot vaativat käyttäjänsä
huolehtimista tavallista paristokelloa enemmän.
Paristokellot
ovat kuitenkin mekaanisia huolettomampia käyttää sekä niiden käyntitarkkuus,
(olettaen, että mekaaninen rataskoneisto on moitteettomassa kunnossa) on
huomattavan tarkkaa (karkeasti muutamien sekuntien poikkeamia vuositasolla).
Osoitinnäyttöisen paristokellon erottaa mekaanisesta kellosta yleensä
sekuntiosoittimen liikkeestä. Paristokellon sekunti liikahtaa kerran sekunnissa
eli askelittain kun taas mekaanisen kellon sekuntiosoittimen askellustahti on
normaalisti 0,2 sekuntia kerrallaan, näin sen liike näyttää liukuvalta.
VESITIIVEYS
Kellon
vesitiiveys riippuu sen kuoren ja tiivisteiden kunnosta sekä rakenteesta.
Kelloissa käytetään vesisuojauksen tasosta vaihtelevia merkintöjä. 3 atm, 5
atm, 10 atm tai 20 atm (vastaavasti 30m, 50, 100m tai 200m). Merkinnöistä
huolimatta suojauksen taso ei vastaa käytännössä todellisuutta. Käytännössä
kellot jaetaan vesitiiviyden mukaan seuraavasti:
- 3-10 atm / 30-100 m = normaalielämän käyttö eli
roiskeet käsienpesusta ja pieni sade
-
10 atm / 100
m = uinti ja
sukellus ilman apuvälineitä
-
20-100 atm /
200-1000 m = laitesukellus ja
extreme olosuhteet
Kuitenkin
täytyy muistaa, ettei kellossa mahdollisesti olevia painimia kuitenkaan saa
painella veden alla. Merkintöjen suuri "vääristymä" johtuu siitä,
että kelloja testataan laboratorio-olosuhteissa. Eli vaikka kello testatessa
kestääkin esimerkiksi 50 metrin syvyyttä vastaavan paineen, on kysymyksessä staattinen
vesisäiliö, jossa kello on paikallaan. Oikeassa käytössä sekä kello että
vesimassat liikkuvat, lämpötilat vaihtelevat ja kuoren osat ja tiivisteet
likaantuvat sekä kuluvat. Kellon kunto onkin syytä tarkistuttaa kellosepällä
ennen uintikauden alkua. Asiantunteva kelloseppä tarkastaa kellon vesitiiveyden
aina pariston vaihdon tai huoltojen yhteydessä.
Lämpötilan vaihtelut saattavat aiheuttaa kosteuden kertymistä kellon sisälle
vaikka kello olisikin vesitiivis. Mikäli kosteutta ei haluta kertyvän kellon
sisälle tulee kellossa olla mekanismi kosteuden poistoon kuten esim. Argon
täyttö.
KELLON LASI
Kelloissa
käytetään kolmenlaisia eri laseja:
- Lasikkeeksi
kutsutaan akryylistä valmistettuja halpoja laseja, jotka naarmuuntuvat melko
helposti
- Mineraalilasi
on kova ja kestää iskuja, mutta voi särkyä kovasta iskusta
- Safiirilasi
on kaikkein kovin ja iskunkestävin lasi
Kello FAQ
Analoginen
Kelloista puhuttaessa analoginen näyttö tarkoittaa sitä, että aika ilmoitetaan
viisarien avulla, kun taas digitaalisissa kelloissa aika näkyy LCD-näytöltä.
Arabialaiset numerot
Arabialaiset kauppiaat toivat keskiajalla mukanaan numerot joita me
länsimaalaiset nykyään käytämme. Siksi niitä kutsutaan arabialaisiksi ( 0, 1,
2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9).
ATM
ATM tarkoittaa ilmakehänpainetta. Veden alle upotettuun kelloon kohdistuu
paine. Yksi ATM vastaa noin 10 metriä. Uidessa käytettävän kellon
suosituskestävyys on 10 ATM, mikä vastaa suunnilleen 100 metriä. Sukellettaessa
suositellaan käytettäväksi kelloa, joka kestää vähintään 20 ATM.
Automaattikellot
Automaattisen kellon pääjousen virittää roottori, joka saa käyttövoimansa
kellon kantajan tuottamasta liike-energiasta. Kun kello poistetaan ranteesta,
siihen jää varastoitunutta energiaa. Tämän energiavaraston (käyntivaran) avulla
kello käy yleensä yhdestä kolmeen vuorokautta.
Eco Drive
Eco Drive on valoenergialla toimiva Citizen-malli. Kellossa on paneeli, joka
varastoi valoenergiaa ja tallettaa sen sitten litiumakkuun. Näin ollen paristoa
tarvitsee tuskin koskaan vaihtaa.
GMT
GMT (Greenwich Mean Time) on aikavyöhyke joka perustuu maapallon koordinoituun
yhteisaikaan UTC (Coordinated Universal Time) määritellään. UTC on maapallon
keskiaika ja se pysyy atomikellojen avulla hyvin tarkasti ajassa. Kelloista
puhuttaessa GMT tarkoittaa, että kello voi näyttää kahden aikavyöhykkeen aikaa.
Guilloche
Guilloche on menetelmä, jota kelloyhteyksissä yleensä käytetään kellotaulujen
koristelussa. Aitoa guilloche-kelloa valmistettaessa käytetään työkalua, jolla
kuvio kaiverretaan kellotauluun. Menetelmä on kallis, minkä vuoksi useimmat
kellonvalmistajat sen sijaan käyttävät painokuvia. Breguet on yksi harvoista
yrityksistä joissa yhä kaiverretaan guillochekuvio kaikkiin kelloihin.
Hesaliitti
Mineraalilasityyppi, jota Omega käyttää joissakin kellomalleissaan. Muiden
mineraalilasien tavoin hesaliitin etuna on se ettei se murene rikkoutuessaan,
minkä vuoksi näitä kelloja on käytetty myös avaruusmatkoilla.
Hymyilevä kello
Kun kello on joko kymmenen yli kymmenen tai kymmentä vaille kaksi, sanotaan
että kello hymyilee. Myyntikuvia varten kellot kuvataan useimmiten silloin kun
ne hymyilevät.
Ikuinen kalenteri
Ikuinen kalenteri ottaa huomioon kuukausien pituudet ja karkausvuodet.
Karkauspäivä lisätään jokaiseen neljällä jaolliseen vuosilukuun, on tosin poikkeuksia
jolloin vuosi on jaollinen 100:lla mutta ei 400:lla. Tästä johtuen esimerkiksi
vuodet 2100, 2200, 2300 ja 2500 eivät ole karkausvuosia vaikka ovatkin neljällä
jaollisia. Ainoastaan älykkäimmissä kelloissa ikuinen kalenteri osaa huomioida
nämä poikkeukset.
Indeksimerkinnät
Indeksit ovat täystuntien merkinnät kellotaulussa.
Jalokivet
Kitkan minimoimiseksi ja käyntitarkkuuden parantamiseksi jalokiviä voidaan
käyttää laakereina kellon koneistossa. Jalokivet valmistetaan samalla tavalla
kuin safiirilasi (jota usein käytetään kellon lasimateriaalina). Kun
koneistossa on monta jalokiveä, on se usein merkki hyvästä laadusta.
Kaliiberi
Kaliiberilla viitataan kellon koneistoon ja sen toimintaan. Kehittynyt
kaliiberi voi pitää käynnissä useita sovelluksia kuten kronografin, ikuisen
kalenterin ja aikamerkin. Periaatteessa kaliiberi määrää myös sen, kuinka pitkä
käyntivara kellolla on.
Kehä
Kehä tai bezel on metallikehys, jolla kellon lasi kiinnittyy runkoon.
Kellonrunko
Kellonrunko on kuori, johon kellon koneisto on rakennettu.
Kronografi
Kronografi on kello, jossa on lisätoiminto ajanottoa varten.
Kronometri
Kronometri on kello, jonka tarkkuus on todistettu puolueettomissa
testiolosuhteissa. Jos kello hyväksytään, sille myönnetään Contrôle Officiel Suisse
des Chronomètres (C.O.S.C) -sertifikaatti. Rolex valmisti vuonna 2006 eniten
kronometreja.
Kuunkierto
Kuunkiertonäyttö näyttää kellotaulussa kuun eri vaiheet.
Kvartsi
Kvartsi on vuorikristalli, joka kelloissa laitetaan värähtelemään elektronisen
piirin vaikutuksesta. Nykyään käytetään synteettisiä kristalleja, jotka hionnan
jälkeen värähtelevät paljon tasaisemmin. Kvartsikellot ovat usein hyvin
tarkkoja.
Käyntivara
Käyntivara on aika, jonka kello käy kun sen pääjousi on viritetty (tai
liike-energialla ladattu). Kvartsikello käy paristonvaihdon ajan. Joissakin
kelloissa on näyttö, joka ilmaisee jäljellä olevan käyntivaran.
Käänteinen näyttö
Käänteinen näyttö näyttää ajan kulun takaperin, usein lineaarisena eikä ympyrän
muodossa kuten useimmat analogiset kellot.
Lasi
Rannekelloissa käytetään pääasiassa kahta lasityyppiä; safiiri- tai
mineraalilasia. Useimmissa nykyään valmistettavissa erikoiskelloissa käytetään
safiirilasia. Safiirilasi on hyvin kestävää. Mineraalilasin etuna on se, ettei
se murene rikkoutuessaan.
Linkkuranneke
Linkkurannekkeen keksi luultavasti Cartier. Siinä ranneke kiinnitetään kahden
tai useamman rannetta mukailevan metallikappaleen avulla.
Luurankokello
Luurankokellossa on läpinäkyvä tausta ja kellotaulu. Kellon läpi voi siis
nähdä. Nämä kellot ovat usein hyvin taiteellisesti muotoiltuja.
Monitoimikello
Kun kellossa on useita toimintoja kuten kronografi, ikuinen kalenteri jne. sitä
kutsutaan monitoimikelloksi (grande complication).
Mekaaninen kello
Mekaaninen kello viritetään käsin.
Minuuttirepeteeri
Minuuttirepeteeri on yksi monimutkaisimmista lisätoiminnoista. Se ilmoittaa
kellonajan äänisignaalilla.
MOP
MOP (Mother of Pearl, suom. helmiäinen) tunnetaan myös nimellä Nacre ja se on
orgaaninen komposiittimateriaali. Sitä käytetään joskus kellotauluja
valmistettaessa. Tissot oli ensimmäinen kellovalmistaja, joka valmisti kellon
kokonaan Mother of Pearl-helmiäisestä.
Nuppikruunu
Nuppikruunusta voi muuttaa kellon aikaa sekä vetää kellon. Yleensä se sijaitsee
kello kolmen kohdalla.
Rattrapante
Rattrapante on edistynyt lisätoiminto, jossa on kaksi toisistaan riippumatonta
sekuntiviisaria. Kronografit joissa on rattrapante-ominaisuus voivat ottaa
useaa aikaa samanaikaisesti.
Solkiranneke
Solkiranneke muistuttaa vyönsolkea. Se on klassinen malli, jota käytetään usein
nahka- ja kumirannekkeissa.
Takometri
Takometri on asteikko nopeuksien mittaamiseen. Takometri muuntaa sekunnit
(enintään 60) kilometreiksi tunnissa. Takometrin käytössä pitää tietää myös
matkan pituus.
Tausta
Kellon taustalla tarkoitetaan kellon takaosaa ja se voi olla joko ruuveilla tai
painaen suljettava. Erikoiskelloissa on usein taiteellisesti muotoiltu tausta.
Siinä voi olla kaiverruksia tai se voi olla läpinäkyvä. Läpinäkyvä tausta on
kuin ikkuna, josta voi nähdä kellon koneiston.
Tritium
Tritium on heikosti radioaktiivinen väriaine, jota käytetään kellotaulun
numeroinnin ja viisareiden ”itsevalaisuun”. Tritiumin määrä on vaarattoman
vähäinen. Kellot joissa käytetään tritiumia on merkittävä T-tunnuksella.
Tällöin T sijoitetaan kellotaululla kello kuuden läheisyyteen.
Tourbillon
Tourbillonin keksi Louis Breguet vuonna 1801. Siinä pyörivän alustan avulla
kompensoidaan vertikaalisia asentovirheitä (painovoiman aiheuttamia häiriöitä).
Lisätoiminto on nykyään suosittu ja siitä löytyy useita eri variaatioita muun
muassa Jaeger-LeCoultrelta.
Vesitiivis
Uintiin soveltuvan kellon on kestettävä vähintään 100 metriä (10 ATM).
Sukelluskelpoisen kellon on kestettävä vähintään 200 metriä (20 ATM). On
suositeltavaa, että annat kello asiantuntijan tarkistaa kellon kunnon aina uintikauden
alussa. 20 ATM:n vesitiiviys ei anna suojaa, jos kellossa on hauraat tiivisteet
tai lasi on rikki. Bell & Ross’s Hydromax pitää hallussaan vesitiiviyden
ennätystä. Se kestää paineen 11100 metrin syvyydessä, mikä on enemmän kuin
minkään maapallon meren syvyys.
